Uutissuomalainen tykitti skuuppeja tehokkaimmin Suomessa

Uutissuomalainen on sijoittunut kolmanneksi Journalisti-lehden selvityksessä, jossa vertaillaan tiedotusvälineiden uutisvoittojen määrää. Vertailussa lasketaan uutisvoittoja eli skuuppeja sillä perusteella, kuinka monta toimituksen tuottamaa uutista Suomen Tietotoimisto STT siteerasi vuoden aikana.

STT lainasi viime vuonna 125:ttä Uutissuomalaisen juttua. Vertailun ykkönen oli Yle, jolta STT siteerasi 207 uutista. Toiseksi tuli Helsingin Sanomat 182 skuupilla.

Selvityksen tulokset julkaistiin torstaina.

Uutissuomalaisen uutistyön tehokkuudesta kertoo se, että kyseessä on vain kahdeksan hengen toimitus. Yle saavutti uutisvoittonsa noin tuhannella uutis- ja ajankohtaisjournalistilla, Helsingin Sanomissa journalisteja työskentelee yli 250.

Uutissuomalainen aloitti työnsä viime vuoden helmikuun alussa, joten skuupit syntyivät yhdentoista kuukauden aikana. Muilla vertailussa olleilla viestimillä uutisvoittoja on koko vuodelta.

Uutissuomalaisen skuupit käsittelivät laajasti erilaisia aihealueita, esimerkiksi valtakunnan politiikkaa, maahanmuuttoa ja opiskelua. Uutisvoitto tuli muun muassa siitä, että Uutissuomalainen kertoi ensimmäisenä sote-lakien siirtymisestä tulevaisuuteen.

Kun toimitus aloitti vajaa vuosi sitten, uutispäällikkö Matti Pietiläinen julisti, että se pyrkii heti alusta alkaen olemaan ”ärhäkkä valtakunnallinen uutiskone”.

Kova menestys valtakunnallisessa uutiskilpailussa toi puheille katetta.

– Tulos on osoitus sitoutuneiden tekijöiden uutisnälästä ja hyvästä perustyön tasosta, Pietiläinen sanoo.

– Koko porukka on halunnut toimia alusta asti tiiviinä tiiminä. Sen ansiosta näin pieni toimitus pystyi menestymään valtakunnallisessa uutiskisassa, jossa muut toimijat ovat monta kertaa isompia.

Journalisti-lehti on tehnyt uutisvoittoselvitystään jo vuosien ajan. Uusimman vertailun mukaan STT:n lainaamien uutisten määrä laski hieman edellisvuodesta. Vuonna 2016 siteerattuja uutisia tehtiin 1379, kun viime vuonna niitä oli 1243.

Siteerattuja uutisia teki kaikkiaan runsaat 40 toimitusta. Yle oli vertailun ykkönen myös edellisvuonna. Uutissuomalaisen julkaisijalehdistä kärkikymmenikköön sijoittuivat Keskisuomalainen (viides) ja Savon Sanomat (kahdeksas).

Uutissuomalainen oli viime vuonna yhdeksän lehden yhteinen uutistoimitus. Sen juttuja julkaisivat Aamuposti, Etelä-Suomen Sanomat, Itä-Häme, Karjalainen, Keskisuomalainen, Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Savon Sanomat ja Uusimaa.

Tämän vuoden alusta toimituksen tuotantoa on alettu julkaista useissa kaupunkilehdissä, muun muassa Helsingin Uutisissa, Länsiväylässä ja Vantaan Sanomissa.

STT:n eniten siteeraamat viestimet 2017
1. Yle 207 siteerattua uutista
2. Helsingin Sanomat 182
3. Uutissuomalainen 125
4. Lännen Media 88
5. Keskisuomalainen 86
6. Ilta-Sanomat 85
7. Iltalehti 71
8. Savon Sanomat 64
9. MTV 55
10. Aamulehti 33
Lähde: Journalisti-lehti/STT

Sunnuntaisuomalainen paras suomalainen European Newspaper Award -kisassa

Sunnuntaisuomalainen menestyi suomalaislehdistä parhaiten kansainvälisessä European Newspaper Award -ulkoasukilpailussa. Sivusto sai viisi palkintoa, jotka tulivat kahdeksasta eri sivusta. Palkitut sivut ovat alapuolella.

Kaikki sivut on suunnitellut Anniina Louhivuori. Yksi palkituista töistä on ”Lihan himo”, joka voitti myös koko kilpailun parhaan työn palkinnon Best of Scandinavian News Design -kilpailussa syyskuussa.

European Newspaper Award -kisassa palkitut julkistettiin viime sunnuntaina. Kisaan osallistui 185 sanomalehteä 27 maasta.

Sunnuntaisuomalaisen lisäksi suomalaislehdistä palkittiin muun muassa Etelä-Suomen Sanomat ja Karjalainen, jotka ovat myös Sunnuntaisuomalaisen julkaisijalehtiä.

Vuodesta 1998 ilmestynyt sunnuntaisivusto on voittanut noin 65 kansainvälistä ja kotimaista ulkoasupalkintoa.

Sunnuntaisuomalainen voitti arvostetun designkilpailun

Sunnuntaisuomalainen on voittanut koko kilpailun parhaan työn palkinnon arvostetussa Best of Scandinavian News Design -kilpailussa. Anniina Louhivuoren Lihan himo -juttuun suunnittelema kuvitus sai kultamitalin feature-sarjassa ja koko kilpailun Best of Show -palkinnon painettujen sanomalehtien sarjassa. Palkitun kuvituksen valokuvasi Timo Mustalampi ja lihansyöntiä käsitelleen jutun kirjoitti Mia Rouvinen.

Historiansa aikana Sunnuntaisuomalainen on saanut kymmeniä ulkoasupalkintoja, mutta Best of Scandinavian News Design -kilpailun voitto on sille ensimmäinen.

Sunnuntaisuomalainen palkittiin neljällä muullakin palkinnolla. Se sai hopeamitalin tabloidiuudistuksestaan redesign-sarjassa ja hopeamitalin kansisivujen sarjassa Tapa ne!!!! -kuvituksella juttuun, joka käsitteli junioriurheilijoiden vanhempien käyttäytymistä. Kuvituksen suunnitteli Louhivuori ja jutun kirjoitti Heikki Kärki.

Sunnuntaisuomalainen sai myös kaksi pronssimitalia osastojen etusivujen sarjassa, nekin Louhivuoren suunnittelemilla kuvituksilla. Päiväkotien ahtaut­ta käsitelleen Tungosta tarhassa -jutun kuvituksen valokuvasi Riku Luomaa ja jutun kirjoitti Terhi Säynäjärvi. Muistisairautta käsitelleen Rakas varas -jutun kuvituksen valokuvasi Timo Mustalampi ja jutun kirjoitti Laura Määttänen.

Kisaan osallistui yli 70 mediataloa Pohjoismaista ja Baltiasta. Painettujen lehtien sarjaan oli lähetetty noin 500 työtä.

Sunnuntaisuomalainen menestyi Sanomalehtien Liiton kilpailussa

Sunnuntaisuomalainen voitti Sanomalehtien Liiton järjestämässä Vuoden parhaat -journalismikilpailussa Paras sivu -kilpailun ja sai toisen palkinnon Paras juttu -kilpailussa.

Paras sivu -kilpailun voitto tuli suurten leh­tien feature-sarjassa. Voittanut työ oli Tungosta tarhassa -kirjoituksen kansi, jossa oli pehmoleluja kuvastamassa varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen kasvua. Kuvituksen suunnitteli graafikko Anniina Louhivuori ja pehmolelut kuvasi valokuvaaja Riku Luomaa. Jutun kirjoitti toimittaja Terhi Säynäjärvi.

Juttukilpailun palkinto tuli näkökul­mien sarjassa. Toimittaja Heikki Kärjen kirjoittama Anteeksi että olen köyhä käsitteli nykyajan köyhyyttä kirjoittajan oman lapsuuden kautta.

Kärjen kirjoitus julkaistiin viime vuoden helmikuussa ja palkittu kansisivu viime vuoden maaliskuussa.

Tuomaristo perusteli Sunnuntaisuomalaisen sivukilpailun voittoa näin:

”Sisältö ja ulkoasu puhuvat samaa kieltä. Hyvä oivallus, puhdas toteutus, aihe tulee inhimilliseksi. Persoonallinen ja sympaattinen sivu, joka ei vaadi selityksiä. Aihe on kuvitettu oivaltavalla tavalla, paljon parempi kuin perinteinen toteutus, jossa olisi vain kuvattu ahdasta tarhaa lapsilaumoineen. Hienoa myös, että kaikki lelut ovat keskenään eri näköisiä ja kokoisia – monimuotoisuus tulee esiin.”

Sivukilpailun suurten lehtien sarjassa toiseksi tuli Turun Sanomat ja kolmanneksi Hufvudstadsbladet. Tungosta tarhassa -kirjoituksen kansi on jo aiemmin palkittu kansainvälisessä European Newspaper Award -kilpailussa viime syksynä.

Paras juttu -kilpailussa palkittiin näkökulmien lisäksi parhaat uutisjutut ja parhaat feature-jutut. Sunnuntaisuomalaisen palkintoa tuomaristo perusteli näin:

”Henkilökohtainen kolumni, joka nostaa esille suhteelliseen köyhyyteen liittyviä arkisia tunteita. Tekstissä on yksityinen ulottuvuus, mutta kolumni nousee yleiselle tasolle. Kirjoittaja tarttui aiheeseen jo ennen kuin köyhyysteema tuli voimalla julkisuuteen loppuvuodesta.”

Heikki Kärkeä voi pitää suomalaisen journalismin Saara Aaltona, sillä hän oli Paras juttu -kilpailun kärkijoukossa jo kolmatta kevättä peräkkäin. Myös viime vuonna Kärjen näkökulmakirjoitus tuli kisassa toiseksi.

Näkökulmien sarjan voitti Lännen Median Lauri Nurmi kirjoituksellaan Venäjän toimista Syyriassa.

Uutisten sarjan voitti Turun Sanomien Rebekka Härkönen jutullaan Turun kaupunginsairaalan vanhuspsykiatrian osaston ihmisoikeus­rikkomuksista. Feature-sarjan ykkönen oli Maaseudun Tulevaisuuden Tuulikki Viilo jutullaan ylivelkaantuneista maataloustuottajista.

Sunnuntaisuomalainen on voittanut kahdenkymmenen vuoden historiansa aikana noin 55 kansainvälistä ja kotimaista ulkoasupalkintoa.

Sivusto on palkittu aiemmin useita kertoja myös Sanomalehtien Liiton Paras juttu -kilpailussa ja se on voittanut kahdesti Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnon.

Sanomalehtien Liiton tämän vuoden kilpailun voittajat julkistettiin torstaina ja heidät palkittiin liiton kevätseminaarissa Hämeenlinnassa.

Ärhäkkä uutiskone tuottaa laatua

Suomalainen journalismi saa uuden vahvan uutisbrändin, kun uutistoimitus Uutissuomalainen aloittaa toimintansa keskiviikkona 1.2.2017.

Väli-Suomen Median kahdeksan toimittajan yhteistoimitus Uutissuomalainen tekee juttuja kahdeksaan sanomalehteen.

Outi Laatikainen (vas.), Tarja Koljonen, Minna Harmaala, Matti Pietiläinen, Ari Helminen, Sari Vanninen, Iida Tiihonen ja Antti Launonen kuuluvat Uutissuomalaisen toimitukseen. Kuva: Marko Kauko

Mukana yhteistyössä ovat Väli-Suomen Mediaan kuuluvat maakuntalehdet Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat ja Karjalainen sekä aluelehdet Aamuposti, Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa ja Uusimaa. Yhteistoimituksen jutut tavoittavat yli miljoona lukijaa.

Toimitusta johtaa uutispäällikkö Matti Pietiläinen.

– Tunnelmat ovat innostuneet ja ripauksen odottavat. Pyrimme olemaan alusta alkaen ärhäkkä valtakunnallinen uutiskone, Savon Sanomista Uutissuomalaisen johtoon tullut Pietiläinen kommentoi.

Pietiläisen mukaan Uutissuomalaisen perusarvoja ovat luotettavuus, laatu ja nopeus. Jo toimituksen nimi kertoo Pietiläisen mukaan siitä, että uutiset ovat kaiken ytimessä.

– Tuotamme lukijoillemme erityisiä ja ainutlaatuisia juttuja. Tarjoamme laadukasta uutisointia yhteiskunnallisista aiheista, kuten valtakunnan politiikasta ja taloudesta, Pietiläinen kertoo.

– Avaamme päätöksentekoon liittyviä asioita ja selitämme yhteiskunnallisia ilmiöitä, hän jatkaa.

Uutissuomalaisen toimittajia ovat Minna Harmaala Länsi-Uusimaasta, Ari Helminen Etelä-Suomen Sanomista, Tarja Koljonen Etelä-Suomen Sanomista, Outi Laatikainen Keskisuomalaisesta, Antti Launonen Savon Sanomista, Iida Tiihonen Savon Sanomista ja Sari Vanninen Karjalaisesta.

Toimittajia on Joensuussa, Kuopiossa, Lahdessa, Jyväskylässä ja Lohjalla. Toimittajat ovat pestinsä ajan Väli-Suomen Median työntekijöitä ja työvapaalla kotitoimituksistaan.

– Toimittajiksi on valittu kovan tason tekijöitä, joilla on näkemystä ja kokemusta yhteiskunnallisten asioiden seuraamisesta, kommentoi Pietiläinen.

Uutissuomalainen tekee uutisia sekä paperilehteen että verkkolehteen.

– Meillä on vahvasti eteenpäin katsova ote, Pietiläinen sanoo.

Uutissuomalainen tuottaa arkipäivisin 1–2 sivua valmiiksi taitettuja juttuja yhteistyölehtiin.

Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervolan mukaan Uutissuomalaisesta tulee merkittävä uusi uutisbrändi media-alalle.

– Se tarjoaa lukijoillemme mielenkiintoisia juttuja ja näkökulmia, joita ei saa muista medioista. Lehtien välinen yhteistyö mahdollistaa riittävän resurssoinnin valtakunnallisten asioiden seurantaan, Mervola sanoo.

– Uskon, että siitä tulee yksi Suomen näkyvimmistä ja tärkeimmistä uutispalveluista. Odotukset ovat kovat, Mervola sanoo.
Uutissuomalainen syventää Mervolan mukaan ajankohtaisia valtakunnallisia uutisaiheita. Hänen mukaansa Uutissuomalainen-nimi viittaa myös myönteiseen suomalaisuuteen.

– Uutissuomalaisen rooli voi jatkossa kasvaa meidän lehdessä. Uskon, että tämä on siemen isolle uudelle yhteistyölle, Mervola kommentoi.

Teksti: Anna Kivinen