Sunnuntaisuomalaisen toimittajiksi on valittu humanististen tieteiden kandidaatti Ira Blomberg-Kantsila, 45, Keskisuomalaisesta ja filosofian maisteri Aki Jörgensen, 34, Savon Sanomista. Uutissuomalaisen toimittajaksi on valittu hallintotieteiden maisteri Anna Sievälä, 27, Karjalaisesta.
Ira Blomberg-KantsilaAki JörgensenAnna Sievälä
Blomberg-Kantsilan ja Jörgensenin työsuhteet alkavat syyskuun alussa ja Sievälän elokuun alkupuolella. Blomberg-Kantsilan ja Jörgensenin aloittaessa Sunnuntaisuomalaisen nykyinen toimittaja Heikki Kärki palaa Keskisuomalaiseen ja Janne Laitinen Savon Sanomiin, kun heidän työkiertonsa Sunnuntaisuomalaisessa päättyy.
Uutissuomalaisen juttuja julkaisevien lehtien määrä nousi 15:een, kun Iisalmen Sanomat alkoi julkaista Uutissuomalaisen juttuja huhtikuun alussa.
– Uutissuomalainen on yksi viime vuosien onnistuneimmista journalistisista projekteista. On hienoa päästä siitä osalliseksi. Uutissuomalaiseen liittyminen tuo lukijoillemme entistä syvällisempää valtakunnan tason uutista, Iisalmen Sanomien päätoimittaja Kari Angeria sanoo.
Uutissuomalainen (USU) on usean lehden yhteistoimitus, jolla on toimittajia eri puolilla Suomea.
Lyhyen historiansa kovimman kasvupyrähdyksen Uutissuomalainen näki tämän vuoden alussa, kun sen julkaisijoihin liittyi viisi kaupunkilehteä. Vuodenvaihteesta lähtien yhteistoimituksen juttuja on ollut tarjolla myös Helsingin Uutisten, Vantaan Sanomien, Länsiväylän, Tamperelaisen ja Turkulaisen lukijoille.
– Ajankohta on yhteistyölle otollinen. Esimerkiksi maakuntauudistus ja hallituksen sote-esitys herättävät tunteita suurissa kaupungeissa, joista Helsinki on jo asettunut avoimesti hanketta vastaan. Tässä seurannassa yhteinen uutistoimitus on kaupunkilehtienkin lukijoiden etu, kertoo sisältöjohtaja Silja Tenhunen kaupunkilehtiä julkaisevasta Etelä-Suomen Mediasta.
Etelä-Suomen Media on osa Keskisuomalainen-konsernia.
Uutissuomalaisen toiminta alkoi kahdeksan lehden voimin helmikuussa 2017. Alusta asti mukana ovat olleet esimerkiksi maakuntalehdet Etelä-Suomen Sanomat, Karjalainen, Keskisuomalainen ja Savon Sanomat.
Yhteistoimituksessa työskentelee seitsemän toimittajaa ja uutispäällikkö Matti Pietiläinen. Toimittajat ovat Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa ja pääkaupunkiseudulla.
Toimituksen alkutaival on ollut vauhdikas. Uutissuomalaisen perustaminen ylsi kolmen kärkiehdokkaan joukkoon kisassa Bonnierin Suuresta journalistipalkinnosta vuoden journalistisena tekona.
Palkintoraati perusteli ehdokkuutta sillä, että Uutissuomalainen on ensimmäisenä toimintavuotenaan noussut merkittäväksi osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Perusteluissa viitattiin myös uutisvoittojen eli skuuppien suureen määrään. Suomen tietotoimisto (STT) siteerasi viime vuonna Uutissuomalaisen uutisia kolmanneksi eniten. Journalisti-lehden selvityksen mukaan STT siteerasi useammin ainoastaan Yleä ja Helsingin Sanomia.
Uutissuomalainen toimii sanomalehtien yhteisesti omistamassa tuotantoyhtiössä Väli-Suomen Mediassa. Yhteistyössä mukana olevat lehdet kuuluvat Keskisuomalainen-konserniin, sanomalehti Karjalaista lukuun ottamatta. Karjalainen on osa Pohjois-Karjalan Kirjapainoa.
Uutissuomalaista julkaisevat lehdet tavoittavat yhteensä yli 1,5 miljoonaa ihmistä.
Uutissuomalainen oli ehdokkaana Bonnierin Suuren Journalistipalkinnon saajaksi Vuoden journalistinen teko -kategoriassa. Palkintogaala pidettiin Helsingissä 14.3.2018, ja voiton vei Helsingin Sanomien teatteriprojekti Musta laatikko. Uutissuomalaisen ja Helsingin Sanomien lisäksi ehdokkaana oli Maaseudun Tulevaisuuden ja Vihreän Langan sovittelujournalismia edustava yhteisjuttu.
Uutissuomalaisen Katri Nieminen (vas.), Matti Pietiläinen, Outi Laatikainen ja Antti Launonen odottelivat palkintogaalan alkua Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla.
Uutissuomalaisen uutispäällikön Matti Pietiläisen mukaan jo pelkkä Bonnier-ehdokkuus oli voitto. Kyseessä on Suomen arvostetuin journalistipalkinto.
Pietiläisen mukaan Uutissuomalaisen toimittajat lähtivät vuosi sitten määrätietoisesti toteuttamaan suunnitelmiaan.
– Halusimme olla ärhäkkä uutiskone – kokoamme suurempi mediatoimija. Pyrimme tuomaan uusia avauksia ja näkökulmia sekä nostamaan esille merkittäviä yhteiskunnallisia keskustelunaiheita. Varmasti ainakin joltakin osin on onnistuttu. Siitä kertoo myös STT:n siteeraamien uutisten määrä, Pietiläinen sanoo.
Uutissuomalaista tuottavan Väli-Suomen Media Oy:n toimitusjohtaja Ville Grahn arvelee, että ehdokkuus tuli Uutissuomalaisen uskalluksesta panostaa vakavaan, yhteiskunnalliseen journalismiin aikana, jolloin vallalla on journalismin pinnallistuminen, viihteellistyminen ja nopeat nettiuutiset.
Grahn arvostaa sitä, että ehdokkaaksi pääsi pääkaupunkiseudun ulkopuolinen toimija, mikä on hänen mukaansa harvinaista.
– Onhan se ihan hyvin, että kahdeksan toimittajaa tekee melkein yhtä paljon skuuppeja kuin kolmen tuhannen henkilön Yle, Grahn sanoo.
Uutissuomalaisen edustajat Bonnier-gaalassa: Matti Pietiläinen (vas.), Ari Helminen, Katri Nieminen, Minna Harmaala, Iida Tiihonen, Antti Launonen, Ville Grahn, Tarja Koljonen ja Sari Vanninen. Kuva: Lauri Nurmi
Uutissuomalaisen juttuja julkaisee yhdeksän alueellista sanomalehteä ja viisi kaupunkilehteä.
Yhden julkaisijalehden, Savon Sanomien, vastaava päätoimittaja Seppo Rönkkö toteaa, että Uutissuomalainen on onnistunut lyhyessä ajassa ottamaan selkeän aseman mediakentässä.
Vuoden juttu: Minna Holopainen, Janne Huuskonen, Jecaterina Mantsinen, Tuuli Oikarinen, Olli-Pekka Paajanen, STT. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala, Turun Sanomat.
Vuoden journalistinen teko: Musta Laatikko, Helsingin Sanomat.
Vuoden kirja: Minna Passi ja Susanna Reinboth: Keisari Aarnio. Huumepoliisi Jari Aarnion uskomaton tarina.
Vuoden journalisti: Olli Seuri, Yle, Radion Ykkösaamu.
Uutissuomalainen on ehdolla vuoden 2017 journalistiseksi teoksi. Bonnierin Suuren Journalistipalkinnon saajaehdokkaat julkistettiin torstaina 15.2.2018.
Uutissuomalaisen toimitus: Tarja Koljonen (vas.), Antti Launonen, Katri Nieminen, Ari Helminen, Iida Tiihonen, Minna Harmaala, Sari Vanninen ja Matti Pietiläinen. Kuvasta puuttuu äitiyslomalla oleva Outi Laatikainen. Kuva: Jussi Vierimaa
Palkintoraadin perusteluissa Uutissuomalaista kuvataan näin: ”Seitsemän kirjoittavan toimittajan ja uutispäällikön toimitus on heti ensimmäisenä toimintavuotenaan noussut merkittäväksi osaksi yhteiskunnallista keskustelua.”
”Uutissuomalainen on kokoonsa nähden tuottanut erittäin suuren määrän uutisvoittoja ja muiden lainaamia juttuja”, perusteluissa sanotaan.
Väli-Suomen Media Oy:n toimitusjohtaja Ville Grahn iloitsee yhtiöön kuuluvan Uutissuomalaisen ehdokkuudesta.
– Bonnier on Suomen arvostetuin journalistipalkinto. Ehdokkuudet ovat harvinaista herkkua. Taustalla on varmasti Uutissuomalaisen menestyminen viime vuoden uutisvoitoissa. Ehdokkuus kertoo, että yhteiskunnalliselle journalismille on tilausta, Grahn kommentoi.
Kun katsotaan STT:n siteeraamien uutisvoittojen määrää, Uutissuomalainen sijoittui viime vuonna kolmanneksi heti Ylen ja Helsingin Sanomien jälkeen 125 siteerauksellaan.
Uutissuomalaisen toimitus aloitti työnsä helmikuussa 2017. Toimitukseen kuuluu seitsemän toimittajaa sekä uutispäällikkö Matti Pietiläinen.
– On mukavaa, että nyt huomioidaan laadukasta päivittäisuutisjournalismia. Olen ylpeä uutisvoitoistamme ja tiimistä, jossa jokainen on sitoutunut kovan tason journalismin tekemiseen. Ilman vahvaa yhteistyötä menestys ei olisi mahdollista, Pietiläinen kommentoi.
Uutissuomalaisen journalistinen linja on jatkunut viime vuoden jälkeenkin uutispainotteisena.
– Tavoittelemme uutisvoittoja, mutta myös esimerkiksi laadukkaita taustoittavia juttuja. Haluamme tuottaa uusia näkökulmia yhteiskunnalliseen keskusteluun, Pietiläinen kertoo.
Vaikka toimittajat istuvat eri puolilla Suomea, yhteydenpito on tiivistä.
– Meillä on joka aamu videopalaveri, ja olemme jatkuvasti yhteydessä chatin kautta. Meillä on hyvä yhteishenki, sanoo Pietiläinen.
Omaa rooliaan Pietiläinen kuvailee sanoilla ”koordinoija” ja ”sparraaja”.
– Varmistan, että kokonaisuus toimii ja että toimittajat voivat keskittyä journalistiseen ydintyöhön, Pietiläinen näkee.
Uutissuomalainen on Mediatalo Keskisuomalaisen ja sanomalehti Karjalaisen yhteinen uutistoimitus. Uutissuomalaisen juttuja julkaisevat sanomalehdet Aamuposti, Etelä-Suomen Sanomat, Itä-Häme, Karjalainen, Keskisuomalainen, Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Savon Sanomat ja Uusimaa sekä kaupunkilehdet Helsingin Uutiset, Länsiväylä, Tamperelainen, Turkulainen ja Vantaan Sanomat.
– Uutissuomalaisella on jatkossakin vahva rooli lehtien välisessä yhteistyössä, kommentoi Väli-Suomen Median toimitusjohtaja Ville Grahn.
Väli-Suomen Mediaan kuuluu Uutissuomalaisen lisäksi Sunnuntaisuomalainen. Bonnier-palkintojen saajat julkistetaan 14.3.2018.
Vuosi vaihtuu pikkupakkasessa, sen jälkeen talvimyrsky murjoo Eurooppaa.
Paavo Lipposen (sd.) hallitus saa täyteen tuhat päivää, Lipponen ja Päivi Hertzberg menevät naimisiin.
Työvoimapalveluihin tehdään jättiuudistus. Työttömiä ryhdytään aktivoimaan muun muassa lisäkoulutuksilla ja haastatteluilla.
Suomen alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue voittaa MM-kultaa Niklas Hagmanin jatkoaikamaalilla.
Tuttu juttu -ohjelmaa katsoo 1,1 miljoonaa suomalaista. Suomen virallisen listan kärjessä on elektronista musiikkia esittävä ranskalainen Era, Jukka Kuoppamäen Aika Näyttää -levy myy kultaa.
Järvenpään Casinolla karaokeisäntänä työskentelevä Matti Nykänen eroaa Sari Paanalasta. Linda Lampeniuksen Playboy-kuvista kohistaan, vaikka niitä ei ole edes julkaistu.
Kahvipaketti maksaa 20 markkaa (4,50 euroa), bensalitra vitosen, viikon Kreikan loma ja Nokian ”käsipuhelin” 1 500 markkaa kumpikin.
Ja ensimmäinen Sunnuntaisuomalainen julkaistaan.
Väli-Suomen lehtien yhteistyötä alettiin valmistella kesällä 1996, ja uudistus toteutui tammikuun 25. päivänä, kun Ilkka, Karjalainen, Keskisuomalainen, Pohjalainen ja Savon Sanomat julkaisivat yhteisen sunnuntaisivuston.
– Se oli valtava riski ja iso mullistus, Sunnuntaisuomalaisen ensimmäinen tuottaja Pekka Mervola muistelee.
– Suomalaiset sanomalehdet julkaisivat ensimmäistä kertaa täsmälleen samanlaisia sivuja. Emme voineet tietää, kuinka lukijat ottaisivat sen vastaan.
Tältä näytti Sunnuntaisuomalaisen ensimmäinen sivu 25.1.1998. Vasemmalla sivuston mainoksia samalta viikolta.
Uudistus oli sisällöllisesti ja visuaalisesti raju. Sunnuntaisuomalainen syntyi Mervolan mukaan aikana, jolloin sunnuntaisivujen tekeminen oli kaavoihin kangistunutta. Ulkoasut olivat epäyhtenäisiä, jutut usein pitkiä asiantuntijahaastatteluja.
– Me räjäytimme rakenteen. Teimme lyhyempiä juttuja, käytimme vakioituja juttupaikkoja, rakensimme yhteisen brändin ja graafisen ilmeen, Mervola kertaa.
Tärkeässä roolissa olivat myös kovat uutiset, joita muut mediat siteerasivat. Ne vahvistivat brändiä ja lisäsivät näkyvyyttä. Toimittajat valittiin yhteistuotantoon kuuluvista lehdistä. Mervola piti huolen, että mukana oli ihmisiä, jotka ”osaavat tehdä uutisia”.
– Saimme aluksi ristiriitaista palautetta, mutta lukijatutkimuksissa Sunnuntaisuomalainen sai aina hyviä tuloksia. Se toi uskoa tekemiseen.
Aihevalinnoiltaan Sunnuntaisuomalainen oli rosoisempi ja monipuolisempi kuin lehdissä oli totuttu. Tekemisen asenne oli, että sivuston pitää vaikuttaa lukijaan kuin ”olisi lyöty moukarilla otsaan”.
Oli nokkeliin huomioihin ja hauskuuteen pyrkiviä lyhyitä vakiopalstoja. Viimeiselle sivulle tehtiin aina ihmissuhdejuttu: ensimmäisessä lehdessä haukuttiin yli 30-vuotiaat miehet.
– Sellaisia ei ollut sanomalehdissä aiemmin julkaistu, mutta naistenlehtien suosiosta tiesimme, että ihmiset ovat kiinnostuneita ihmissuhdejutuista, Mervola sanoo.
– Emme hakeneet yhdelle jutulle isointa mahdollista lukijamäärää, vaan teimme juttuja erilaisille yleisöille.
Kuvaavaa on sekin, että Sunnuntaisuomalaisen ensimmäinen pääjuttu kertoi elämänsä 70:nnen rattijuoppoustuomion saaneesta tuusniemeläisestä Mauri Räsäsestä. Hänet oli tuomittu lisäksi kymmenistä muista rikoksista. Vankilassa 48-vuotias Räsänen oli ollut yli 20 vuotta. Haastatteluhetkellä Kuopion lääninvankilassa Räsänen aikoi parantaa tapansa mutta ei suunnitellut luopuvansa ”viikonloppupullosta tai saunakaljasta”.
Jutun kirjoittanut toimittaja Pertti Ruohonen muistaa keikan yhtenä uransa ikimuistoisimmista. Ruohonen vieraili myös Tuusniemellä Räsäsen kotimökissä, jossa säikähtynyt vaimo ehti luulla toimittajaa Räsäsen vihamiehiksi.
– Mökki oli järven rannalla, ja järven nimi oli tietysti Juojärvi, Ruohonen kertoo.
Räsäsestä syntyi monipuolinen lehtijuttu, joka on kestänyt hyvin aikaa. On kysytty poliiseilta ja ministereiltä, mitä sarjarikollisille voitaisiin tehdä. On tarkasteltu rikoskierteessä olevan ihmisen vaikutusta lähipiiriinsä ja kyläyhteisöön – yksi kyläläinen toivoi, että Räsänen poljettaisiin suohon.
Teksti on yhdistelmä hirtehistä huumoria ja surullisia ihmiskohtaloita.
Juttu ei syntynyt helposti. Ruohonen muistaa, että Räsänen keksi pyytää haastattelusta korvausta ja hänelle päätettiin maksaa ”joitakin satasia”. Suomalaiset sanomalehdet eivät tavallisesti maksa koskaan haastateltavilleen.
– Ehkä aihevalinta ei ollut paras mahdollinen. Kyllähän tuosta jää lukijalle vähän synkkä olo, Keskisuomalaisen päätoimittajana nykyisin toimiva Mervola sanoo.
20 vuoden historiansa aikana Sunnuntaisuomalainen on voittanut lukuisia palkintoja: Sanomalehtien liiton Paras juttu -kilpailun, kaksi Tutkivan journalismin yhdistyksen myöntämää Lumilapiota ja yli 70 ulkoasupalkintoa. Ulkoasusta on vastannut 20 vuoden ajan graafikko Anniina Louhivuori.
Sivustoa on ollut tekemässä seitsemän tuottajaa, kymmeniä toimittajia ja kuvaajia. Vuonna 2010 mukaan yhteistyöhön tuli Etelä-Suomen Sanomat. Pohjanmaan lehdet Ilkka ja Pohjalainen jäivät yhteistyöstä pois vuonna 2014, kun ne liittyivät Lännen Mediaan.
Sivuston tyyliä ja linjauksia on muutettu moneen kertaan, viime vuosina esimerkiksi jutut ovat muuttuneet jälleen pidemmiksi.
– Se on oikea kehitys. Kun mediasisällöt pirstoutuvat, pitää sanomalehden pystyä tarjoamaan superpitkiä juttuja, Mervola sanoo.
Toisaalta jotain Sunnuntaisuomalaisen tekemisessä on säilynytkin. Sivuston nykyisen tuottajan Ville Grahnin tällä viikolla kirjoittamat sisältölinjaukset kuvaavat hyvin myös 20 vuoden takaisia juttuja:
– Jutut voivat olla myös outoja. Tärkeintä on, ettei Sunnuntaisuomalainen ole lukijalleen yhdentekevä.
